Rahojen arvo ja arviointi – mitä rahoja kannattaa tuoda arvioitavaksi

Moni vanha raha näyttää kiinnostavalta, mutta keräilyarvo syntyy yleensä harvinaisuuden, hyvän kunnon, kysynnän ja historiallisen taustan yhdistelmästä. Pelkkä ikä ei siis vielä tarkoita, että rahalla olisi keräilyarvoa.

Suomen numismatiikassa kiinnostus kohdistuu useimmiten vanhempiin rahoihin sekä jalometallia sisältäviin kolikoihin. Keräilijöiden huomio keskittyy erityisesti 1800-luvun ja autonomian ajan rahoihin, varhaisiin markka-ajan kolikoihin sekä kulta- ja hopearahoihin.

Arvioitavaksi kannattaa tuoda erityisesti esimerkiksi:

• 1800-luvun ja autonomian ajan kolikot
• 1918–1962 kolikot
• 1800-luvun ja varhaisen 1900-luvun markkasetelit
• 1920–1950-lukujen markkasetelit
• kulta- ja hopearahat

Sen sijaan suuri osa 1960-luvun jälkeen valmistetuista kolikoista ja seteleistä on hyvin yleisiä, sillä niitä on valmistettu erittäin suuria määriä. Näiden arvo perustuu useimmiten lähinnä mahdolliseen kulta- tai hopeapitoisuuteen. Myös 2 euron erikoisrahat ovat yleensä hyvin yleisiä.

Tämä tieto auttaa usein säästämään turhaa vaivaa, sillä useimmille myöhemmän ajan tavallisille rahoille ei tavallisesti muodostu merkittävää keräilyarvoa.Monet rahat näyttävät vanhoilta tai erikoisilta, mutta niitä on valmistettu niin paljon, ettei niillä ole keräilyarvoa.

Setelit

Vanhimmat Suomen markkasetelit ovat usein keräilijöiden kiinnostuksen kohteena.

Varhaisimmat markkasetelit (1800-luku – noin 1918)

Tyypillistä tälle ryhmälle:

• suhteellisen pienet painomäärät
• pitkä ikä
• historiallinen merkitys

Näissä seteleissä keräilyarvo voi olla kymmenistä euroista useisiin tuhansiin euroihin, jos kunto on hyvä. Erityisen haluttuja ovat korkeat nimellisarvot, kuten 100 ja 500 markkaa.

Itsenäisyyden ajan klassiset setelit (1920–1950-luvut)

Tältä ajalta löytyy paljon keräilykohteita, mutta arvo vaihtelee suuresti.

Keskeiset tekijät:

• harvinaiset painokset
• lyhyt käyttöaika
• erittäin hyvä kunto

Useimmat tavalliset setelit ovat kuitenkin melko yleisiä. Esimerkiksi kulunut 100 markan seteli 1950-luvulta voi olla arvoltaan vain muutamia euroja.

Myöhemmät markkasetelit (1960-luvulta 2000-luvulle)

1960-luvulta lähtien seteleitä painettiin hyvin suuria määriä. Tästä syystä:

• suurin osa on keräilijöille melko tavallisia
• arvo voi olla hieman enemmän täysin käyttämättömänä

Poikkeuksia voivat olla:

• käyttämättömät setelit (UNC-kunto)
• erikoiset sarjanumerot
• harvinaiset painokset.

Onko suuremmilla nimellisarvoilla enemmän arvoa?

Usein kyllä, mutta ei aina. Yleinen periaate on:

• suurempi nimellisarvo → pienempi painosmäärä → suurempi keräilyarvo

Siksi esimerkiksi: 100 mk, 500 mk, 1 000 mk, 5000 mk ja 10 000 mk setelit ovat usein keräilijöiden kiinnostuksen kohteena enemmän kuin pienet nimellisarvot. Kuitenkin kunto ratkaisee paljon. Kulunut suuri seteli voi olla vähemmän arvokas kuin pieni mutta täysin käyttämätön.

Kolikot

Suomalaisten kolikoiden keräilyarvoa määrittävät ennen kaikkea harvinaisuus, lyöntimäärä, ikä ja kunto. Suomen kolikot voidaan jakaa muutamaan pääajanjaksoon, joiden välillä keräilyarvossa on selviä eroja.

Varhaisimmat markkakolikot (1864–1917)

Suomen markkajärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1860-luvulla autonomian aikana. Tältä ajalta peräisin olevat kolikot ovat usein keräilijöiden kiinnostuksen kohteena.

Tälle ryhmälle tyypillistä on:

• suhteellisen pienet lyöntimäärät
• hopea- ja kultarahojen käyttö
• merkittävä historiallinen tausta

Erityisen haluttuja ovat:

• 10 ja 20 markan kultarahat
• varhaiset hopeamarkat
• harvinaiset vuosiluvut

Näiden kolikoiden arvo voi vaihdella kymmenistä euroista useisiin tuhansiin euroihin kunnosta riippuen.

Itsenäisyyden alkuvuosien kolikot (1918–1962)

Itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä lyötiin useita uusia kolikkosarjoja. Näiden kolikoiden keräilyarvo vaihtelee paljon. Arvoon vaikuttavat erityisesti:

• harvinaiset vuosiluvut
• pienet lyöntimäärät
• hyvä säilyneisyys

Tältä ajalta löytyy sekä yleisiä että keräilijöiden arvostamia kolikoita. Hopeaa sisältävät kolikot kiinnostavat usein keräilijöitä enemmän kuin tavalliset kiertorahat.

Uuden markan kolikot (1963–2001)

Vuonna 1963 Suomessa siirryttiin uuteen markkajärjestelmään, jolloin 1 uusi markka vastasi 100 vanhaa markkaa. Tämän jälkeen kolikoita lyötiin huomattavasti suurempia määriä.

Tyypillisesti:

• suurin osa kolikoista on hyvin yleisiä
• keräilyarvo on usein vain nimellisarvo tai muutamia euroja

Juhlarahat

Suomessa on lyöty runsaasti myös juhlarahoja. Näiden arvo perustuu ensisijiasesti hopea- ja kultapitoisuuteen.

Lyhyesti

Moni vanha raha näyttää kiinnostavalta, mutta keräilyarvo syntyy yleensä vasta harvinaisuuden, hyvän kunnon, kysynnän ja historiallisen taustan yhdistelmästä. Siksi pelkkä ikä ei vielä tarkoita, että rahalla olisi keräilyarvoa.

Rahojen arviointi – mitä rahoja kannattaa tuoda arvioitavaksi

Suomen numismatiikassa kiinnostus kohdistuu useimmiten vanhempiin rahoihin sekä jalometallia sisältäviin kolikoihin. Käytännössä keräilijöiden huomio keskittyy tavallisesti 1800-luvun ja autonomian ajan rahoihin sekä varhaisiin markka-ajan kolikoihin ja seteleihin.

Useimmiten arvioitavaksi kannattaa tuoda erityisesti:

• 1800-luvun ja autonomian ajan kolikot
• 1918–1962 kolikot
• 1800-luvun ja autonomian ajan setelit (noin 1860–1917)
• itsenäisyyden alkuvuosien setelit (1920–1950-luvut)
• kulta- ja hopearahat

Tämä tieto auttaa usein säästämään turhaa vaivaa, sillä suuri osa 1960-luvun jälkeen valmistetuista tavallisista kolikoista ja seteleistä on hyvin yleisiä, eikä niille tavallisesti muodostu merkittävää keräilyarvoa.

Usein arvon voi päätellä myös siitä, kuinka rahat on säilytetty. Säästölippaista, lasipurkeista, kukkaroista tms löytyy harvoin, jos koskaan, arvokkaita keräilyrahoja. Keräily rahat ovat usein selvästi keräiltyjä ja hyvin säilytettyjä, ei kerääntyneitä.

Arviointikulut

Arviointikulu määräytyy arvioitavan erän suuruudesta.

Arviointitodistus

Arvioinnista on mahdollista saada kirjallinen todistus (esim. perikunnalle, vakuutusyhtiölle tms.), laadimme sen teille toivomallanne tarkkuudella alk. arvointitodistus 120 € + arviontikulut 80 € / h alkavalta tunnilta. Minimiveloitus 1 h.

TERVETULOA

• Tervetuloa liikkeeseemme Aleksanterinkatu 50 Helsinki
• Arkisin ilman ajanvarausta
• Rahat, setelit, kansiot, kuolinpesät, isot arvioinnit yms. arvioinnit ja arviointien vastaanotto arkisin klo 10.00-16.45. Ei vastaanottoa lauantaisin. 
• Arviointijono raha-arvioinneissa on tällä hetkellä noin 3-4 viikkoa