Sukuvaakuna on kuvallinen yhteys omiin juuriin. Sen tunnukset kokoavat pieneen tilaan ajatuksen suvusta, yhteenkuuluvuudesta ja jatkuvuudesta. Vaakunaperinne elää myös uudemmissa koruissa, joissa vanha heraldinen kuvakieli saa uuden, mukana kulkevan muodon.

Sjöblom-sormus kertoo siitä, kuinka vanha vaakunaperinne jatkuu myös omana aikanamme. Sen kaiverrus perustuu Heinz Stürmerin vuonna 2000 suunnittelemaan Nils-Robert Sjöblomin vaakunaan. Kilven neliapila, sitä ympäröivät kuunsirpit ja aaltokuviot muodostavat tunnistettavan kokonaisuuden, jonka yläpuolelle kohoavat riikinkukonsulat ja ristikkäiset teräaseet.

Tämä Sjöblom-sukuvaakunasormus on valmistettu 18k keltakullasta A. Tillanderin toimesta Helsingissä vuonna 2003. Ovaalissa kansiosassa tumma vaakunakaiverrus erottuu sinistä pohjaa vasten. Vaakunakilpi, kypärä ja sitä ympäröivät kaartuvat koristeet muodostavat yksityiskohtaisen kokonaisuuden, jota sileä kultareunus kehystää. Levenevät hartiat liittyvät pehmeästi kansiosaan ja antavat sormukselle tasapainoisen, selkeän ilmeen.

Sinettisormusten historia liittyy henkilökohtaisiin tunnuksiin, joita painettiin kirjeiden ja asiakirjojen vahasinetteihin. Vuonna 2003 valmistettu sormus jatkaa tätä pitkää koruperinnettä. Kullan lämmin sävy ja sinisen pinnan hillitty värimaailma nostavat vaakunan pääosaan ja tekevät sormuksesta persoonallisen osan pukeutumista.

Sormuksen koko on 17 ja koonmuutos on tähän sormukseen mahdollinen sekä veloitukseton.